Herman Hoeksema

Katso, Hän tulee — 20. luku

Neljä ensimmäistä pasuunaa

Ilmestyskirja 8:7-12

7. Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi.
8. Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
9. ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui. 10. Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin,
kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin.
11. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt.
12. Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö.

Kuten olemme jo nähneet, paljastuu seitsemäs sinetti seitsemäksi pasuunaksi. Käsittelemme tässä luvussa neljää ensimmäistä noista pasuunoista.

Meidän on pidettävä koko ajan mielessämme, että käsittelemme seitsemän sinetin viimeistä sinettiä. Koska tämä seitsemäs sinetti paljastuu seitsemäksi pasuunaksi, kadotamme helposti näkyvistä sen, että loppujen lopuksi keskustelemme seitsemästä sinetistä. Mutta on tärkeää, että pidämme tämän mielessämme, jotta voisimme ymmärtää oikein koko kirjan. Nämä seitsemän sinettiä koskevat koko tämän armotalouskauden historiaa. Mutta seitsemäs sinetti jakautuu seitsemäksi pasuunaksi ja seitsemäs pasuuna puolestaan jakautuu seitsemäksi vihan maljaksi. Meidän on myös muistettava, ettei sinettien ja pasuunoiden välistä suhdetta ole käsitettävä jäykän suksessiiviseksi, vaan samanaikaiseksi samalla kun muistamme, että tuomiot ja sinettien ja pasuunoiden symboloimat voimat kasvavat vaikutuksiltaan ja vakavuudeltaan sitä mukaa kuin Herran Jeesuksen tulo lähestyy ja että ne lopulta ovat luonteeltaan selviä merkkejä, jotka kaikki maan päällä asuvat voivat havaita.

Kaikki tarkoittavat näkyvää maailmankaikkeutta

Kun nyt alamme käsitellä yllä lainattua raamatunkohtaa ei ole vaikea nähdä, että neljä ensimmäistä pasuunaa, samoin kuin neljä ensimmäistä sinettiä, muodostavat yhden ryhmän ja kuuluvat yhteen. Totesimme, että neljä ensimmäistä sinettiä erosivat hyvin selvästi kolmesta viimeisestä sinetistä varsinkin siinä, että ne kaikki esiintyivät neljän hevosen hahmossa. Sama koskee neljää ensimmäistä pasuunaa. Ei voi olla epäilystäkään siitä, etteivätkö ne muodosta omaa erillistä ryhmäänsä. Tämä on selvää ensiksikin jo niiden sisällöstä. Kuten toivomme voivamme nähdä yhä selvemmin, ne viittaavat kaikki näkyvään maailmankaikkeuteen ja myös ihmisen ulkopuolella olevaan maailmaan, luomakuntaan, luontoon, vaikka onkin selvää, että ne vaikuttavat myös ihmiseen, joka on läheisesti kosketuksissa tämän näkyvän maailmankaikkeuden kanssa. Mutta toiseksi se, että nämä neljä pasuunaa muodostavat oman erillisen ryhmänsä, käy ilmi myös siitä, että niitä erottaa kolmesta viimeisestä pasuunasta keskitaivaalla lentävän kotkan kolminkertainen voi-huuto maan asukkaille kolmen jäljelläolevan pasuunan takia. Samoin on siis pasuunoidenkin kohdalla huomattava, että ne jakautuvat neljän ja kolmen ryhmiin. Tämä jako ja ero on epäilemättä tarkoituksellinen ja kertoo selvästi, että luku seitsemän symboloi maailman ja Jumalan, ihmisen ja jumalan välistä yhteyttä—tai jos haluat, Jumalan ja Hänen kansansa liittosuhdetta.

Myönnämme kernaasti, että Ilmestyskirjan pasuunoiden tulkinta on hyvin vaikea. Se ei johdu siitä, että itse teksti olisi vaikea lukea, että siinä olisi monia hämäriä kohtia: sillä niin ei ole asian laita. Jos meidän ei olisi tehtävä muuta kuin vain selitettävä tekstin sanat, olisi se melko helppoa. Vaadittaisiin tosiaankin vain hiukan selitystä. Mutta se ei ole Ilmestyskirjan tarkoitus eikä meidän Ilmestyskirjan tulkintammekaan tarkoitus. Meidän ei ole ainoastaan yritettävä ymmärtää tekstiä sellaisenaan, vaan meidän on yritettävä myös saada selville tekstin symboloima historiallinen todellisuus, johon siinä viitataan. Ellemme yritä tehdä sitä, ei kirja voi tulla todelliseksi Kristuksen seurakunnalle eikä voi siis tarjota kovinkaan paljon lohdutusta. Kuitenkin se on selvästikin kirjan päätarkoitus. Tulkitessamme Ilmestyskirjaa on mielessämme oltava kaksi kysymystä, nimittäin: ensiksikin, mikä on tekstin kirjaimellinen merkitys? Ja toiseksi, missä näen nämä paljastetut asiat nykyisen armotalouskauden historiassa?

Löytääksemme vastauksen näihin kysymyksiin on ehkä hyvä rajoittaa heti alusta alkaen tutkimuksemme piiri hylkäämällä ennen kaikkea monien allegoristen tulkintojen tulokset myös neljän ensimmäisen pasuunan kohdalla. Ymmärrät, että kysymyksenä on: onko meidän käsitettävä yllä lainatussa tekstissä mainitut asiat realistisesti, symbolisesti vai allegorisesti? Tarkoittaako maa maata, vai jotain muuta? Tarkoittavatko rakeet ja tuli kirjaimellisesti rakeita ja tulta vai symboloivatko ne jotain hengellistä? Tarkoittavatko tekstissä mainitut aurinko ja kuu ja tähdet taivaankappaleita vai symboloivatko ne hengellisen maailman todellisuuksia?

Ne, jotka valitsevat allegorisen tulkintamenetelmän, käyttävät tätä menetelmää koko ajan. Allegorinen menetelmä tulee esimerkiksi siihen johtopäätökseen, että ensimmäinen pasuuna paljastaa mullistuksia joko seurakunnassa tai Rooman maailmanvallassa. Riippuen siitä, kumpaan johtopäätökseen tulkitsijat ovat tulleet, he tulkitsevat rakeet ja tulen harhaopeiksi ja niiden vahingoittamat puut seurakunnan saarnaajiksi ja opettajiksi ja että ruoho symboloi tavallisia seurakuntalaisia; tai he tulkitsevat pasuunan niin, että maa symboloi Rooman maailmanvaltaa ja rakeet ja tuli vihollisten tuhoisia voimia, jotka tuhosivat kolmannen osan valtakunnasta heti Konstantinus Suuren jälkeen. Saman tulkintamenetelmän mukaan mereen putoava palava massa toisessa pasuunassa allegorisoidaan paholaiseksi, joka riehuu raivoissaan, koska seurakunta ja Jumalan valtakunta etenevät maailmassa. Tai sitten kaikki tulkitaan suuriksi saavutuksiksi ja meritaisteluiksi siihen aikaan, jolloin vandaalit hävittivät Roomaa. Kolmannen pasuunan yhteydessä mainittu taivaasta putoava tähti symboloi joko harhaoppisia, jotka ovat luopuneet seurakunnasta ja jotka myrkyttävät totuuden lähteitä ja tappavat siten monia hengellisesti; tai siitä tehdään Attilan, hunnin, symboli joka hyökkäsi Rooman masailmanvaltaan. Neljännen pasuunan yhteydessä mainittu auringon ja kuun pimeneminen hengellistetään hyvin kerkeästi seurakunnan väärien opettajien ja saarnamiesten luopumukseksi. Tai sitten ne, jotka tulkitsevat kaiken tarkoittavan Rooman maailmanvaltaaa, sanovat sen tarkoittavan niitä hallitsijota, joiden loisto oli himmennyt Rooman tuhon tapahtuessa.

Tässä oli muutamia esimerkkejä niistä tulkinnoista, joita ovat tarjonneet ne, joiden mielestä kaikki täytyy aina hengellistää, että Ilmestyskirjan tulkinnassa on sovellettava allegorista menetelmää. Näyttäisi siis siltä, että Ilmestyskirja on kirjoitettu tahallaan niin vaikeasti ymmärrettävään muotoon, ettei seurakunta voisi koskaan ymmärtää sen todellista merkitystä. Tällaista tulkintamallia emme voi hyväksyä.

Uskomme, että silloin kun teksti on käsitettävä symbolisesti tai sanan allegorisessa merkityksessä, osoittaa konteksti tai jopa jakeiden sisältö selvästi sen. Kun Johannes esimerkiksi sanoi nielevänsä kirjan, käy jo pelkästään siitä ilmi, ettei kysymys ole realismista, vaan symboliikasta. Mutta käsittelemässämme raamatunkohdassa ei ole mitään sellaista, mikä pakottaisi sellaiseen tulkintamenetelmään. On totta, että tekstissä on kohtia, jotka voitaisiin tulkita symbolisesti. Siinä on yksi kohta, josta Johannes selvästi antaa ymmärtää, ettei sitä voida ymmärtää kirjaimellisesti hänen sanoessaan, että palava massa, ikäänkuin vuori, putosi taivaasta. Mutta se ei anna meille syytä poiketa niin radikaalisti ilmauksen kirjaimellisesta tulkinnasta, että kaikki voitaisiin hengellistää ja allegorisoida. Taivaalta tulevissa rakeissa ja tulessa ei ole mitään erikoista tai taivaasta mereen putoavan massan aiheuttamassa häiriössä tai vesien myrkyttymisessä tai taivaankappaleiden, auringon, kuun ja tähtien osittaisessa pimenemisessä. Päinvastoin teksti puoltaa selvästi kirjaimellista tulkintatapaa. Sillä tulet huomaamaan, että nämä neljä pasuunaa vaikuttavat koko fyysiseen maailmankaikkeuteen—maahan, mereen, jokiin ja taivaaseen—mikä tarkoittaa yhtä kokonaisuutta, mihin millään allegorisella tulkintamenetelmällä ei koskaan päästäisi. Samoin kuin neljä ensimmäistä sinettiä koskevat kaikkea ihmisen toimintaa ja kaikkia suhteita tämän armotalouskauden aikana, samoin tarkoittavat nämä neljä pasuunaa kaikkea näkyvään maailmankaikkeuteen kuuluvaa, niin että ne muodostavat yhdessä koko maailman, mitä luku neljä osoittaa. Toiseksi, allegorinen tulkintatapa ei tyydytä. Se synnyttää kaikenlaisia mielivaltaisia kysymyksiä, jotka edellyttävät yhtä mielivaltaisia vastauksia. Ja tuloksena on se, että kaiken kuultuasi et voi olla varma, oletko nyt kuullut oikean tulkinnan vai et. Jos rakeet ja tuli voivat tarkoittaa harhaoppeja ja myös Rooman maailmanvallassa esiintyviä poliittisia kuohuntoja, mikseivät ne voisi tarkoittaa myös tuhatta muuta asiaa maailmassa? Näin on kaikki varmuus poistettu ja Raamatusta on tullut spekuloinnin kohde. Kolmanneksi kieltäydyn hyväksymästä tällaista tulkintamenetelmää, koska sellaisessa menetelmässä käytetyt viittaukset tiettyihin historian tapahtumiin ja ajanjaksoihin ovat aina johtaneet pettymyksiin ja tekevät niin edelleenkin. Muistat ehkä—yhden esimerkin mainitaksemme—miten tämän vuosisadan alussa tapahtuneen ensimmäisen maailmansodan selitettiin viittaavan Ilmestyskirjan 13. lukuun. Ja siinä kuvatun pedon sanottiin olevan Saksan keisarin. Ja tuon sodan oli määrä päättyä helmikuussa 1918 perustuen tarkkoihin laskelmiin tuossa Ilmestyskirjan luvussa mainituista 42 kuukaudesta. Tietenkin tuo teoria epäonnistui. Ja oletan, että samankaltaisia teorioita voidaan rakennella. Sillä näyttää aivan mahdottomalta, että ihmiset oppisivat kokemuksen kautta tässä suhteessa. Mutta me emme anna eksyttää itseämme millään sellaisilla Raamatun tulkintamenetelmillä.

Haluasin tulla oikein ymmärretyksi jo heti alusta pitäen siinä, että teksti tarkoittaa yleensä juuri sitä, mitä se sanookin. Rakeet ja tuli, joihin on sekoittunut verta tarkoittavat kasvikuntaan kohdistuvia tuhovoimia luonnossa. Meri tarkoittaa merta; ja sen yhteydessä mainitut olennot ovat meren eläviä ja laiva tarkoittaa kirjaimellisesti laivaa. Joet ja vesilähteet tarkoittavat sisämaan vesiä erotukseksi meristä; ja niiden myrkyttyminen tarkoittaa juuri sitä. Ja aurinko ja kuu ja tähdet ovat tuntemiamme taivaankappaleita eivätkä mitään mystisiä todellisuuksia poliittisessa tai Rooman maailmanvallan maailmassa. Tässä meillä on sanalla sanoen kuva neljän pasuunan vaikutuksista fyysiseen maailmankaikkeuteen nykyisen armotalouskauden historiassa.

Kaikki symboloivat luonnossa esiintyviä pahoja ilmiöitä

Jos tämä voidaan todistaa paikkansapitäväksi, meillä on silti vastattavana vielä kysymys: mitä nämä pasuunat tarkoittavat? Mihin ne tarkalleen ottaen viittavat?

Vastauksemme on ennen kaikkea, että ne viittaavat luonnonilmiöihin. Jos me ymmärrämme tämän, se tuo näyn lähemmäs kotia. Kuten olen jo moneen kertaan korostanut, viittaavat sinetit ja pasuunat kaikki pääasiassa tapahtumiin, joita tapahtuu kautta koko tämän armotalouskauden ajan. On totta, että ne kasvavat voimaltaan hälyttäviin mittasuhteisiin aikaa myöten ja valtakunnan täydellisen toteutumisen lähestyessä. Jotkut tässä mainitut ilmiöt, kuten esimerkiksi rakeet, joihin on sekoittunut verta, paljastuvat sanan kirjaimellisessa merkityksessä vasta ehkä tulevaisuudessa. Mutta muilta osin ne tarkoittavat pelkästään luonnonilmiöitä, jotka tapahtuvat ja jotka voidaan havaita omana aikanamme.

Kaikki neljä pasuunaa tarkoittavat siis ihmisen ulkopuolella tapahtuvia luonnonilmiöitä. Se ei tarkoita sitä, etteivätkö ne vaikuttaisi ihmisiin. Päinvastoin, ihminen on selvästi kiinnostunut kaikista näistä luonnonilmiöistä.

Nämä neljä pasuunaa vaikuttavat sekä yksilöihin että kansakuntiin. Ihminen on riippuvainen maailmasta, jossa hän elää. Hän on riippuvainen maaperästä, jota hän viljelee ja sadoista, jotka kasvavat. Hän on riippuvainen sääolosuhteista, sateesta ja auringonpaisteesta. Hän on riippuvainen vedestä, jota hän juo. Ja sen kaiken kautta hän on riippuvainen taivaankappaleiden tilasta. Tämä käy myös hyvin ilmi tekstistämme. Ja tietenkin se, mikä koskee yksilöä, koskee myös kansakuntia ja niiden välisiä suhteita. Kansakuntien historiaa ohjataan ja määrätään näiden neljän pasuunan vaikutusten kautta. Sitä ei ole koskaan ymmärretty selvemmin kuin omana aikanamme. Muistan, miten tämän vuosisadan alkupuolen sodassa korostettiin sitä, että ruoka voittaisi sodan. Ja tuossa ilmauksessa onkin syvä totuus. Jos ruoka voittaa sodan—ja niin se tekeekin mitä suurimmassa määrin—on toinenkin totuus, joka hyvin usein unohdetaan, paikkansapitävä, että Kristus, joka hallitsee luonnon elementtejä, auringonpaistetta ja sadetta, rakeita ja tulta, määrää loppujen lopuksi, kuka missäkin sodassa voittaa. Ja mikä pitää paikkansa maan suhteen, pitää paikkansa myös meren, sisävesien ja auringon, kuun ja tähtien kohdalla. Nämä neljä pasuunaa vaikuttavat fyysiseen maailmankaikkeuteen ja määrävät kaiken sen kautta mitä suurimmassa määrin ihmisten maailmaa ja kansakuntien suhdetta toinen toisiinsa.

Huomatkamme myös toiseksi, että näille neljälle pasuunalle on yhteistä, että ne kaikki tarkoittavat pahoja luonnonilmiöitä. Yleensä ottaen ne kuvaavat tuhoisia voimia, jotka aktivoituvat ja vaikuttavat koko luonnolliseen maailmaan.

Taivaasta satavat rakeet ja tuli symboloivat kaikkia luonnossa esiintyviä tuhoisia voimia, jotka kohdistuvat kasvikuntaan. Käsitän ne sillä tavoin. Ensimmäinen pasuuna kuvaa valtavaa ukkosmyrskyä, joka puhkeaa maan päälle, jota seuraa kova raesade. Voimme ymmärtää, että se voi olla todella valtava voima, kun tiedämme, että joskus omalla seudullamme sataa paljon kananmunan kokoisia rakeita, jotka tuhoavat omaisuutta ja jättävät jälkeensä suuria reikiä maahan. Tällaisesta on kysymys näyssämme. Siinä kuvataan hirvittäviä ukkos- ja raemyrskyjä, jotka tuhoavat puut ja ruohon, jotka yleensä symboloivat kasvikuntaa. Ensimmäinen pasuuna tuhoaa hetkessä sadot. Mitä vereen tulee, ymmärrän sen viittaavan raemyrskyn aiheuttamaan tuhoon. Ja voimme käsittää sen kirjaimellisesti. Itse asiassa kertoo historia useammasta eri seuduilla tapahtuneesta lumi- ja raesateesta, joihin on sekoittunut verta.

Ja tulevaisuudessa tulevat tämä rakeisiin sekoittunut veri ja tuli olemaan niin yleisiä, että niistä tulee merkki kaikille niille, jotka sen näkevät.

Samoin on myös toisen pasuunan laita. Se kuvaa meille tuhoisan voiman, joka kohdistuu meriin. Johannes ei kerro meille, että suuri palava vuori heitettiin mereen, vaan että hän näki näyssä ikäänkuin palavan vuoren, joka heitettiin mereen. Sillä ei kai ole suurta merkitystä, mitä tässä tarkoitetaan. Yleensä ottaen on selvää, että tässä tarkoitetaan voimaa, joka on tuhoisa merelle. Meren esitetään tulevan verilammikoksi, niin että siinä elävät olennot kuolevat. Ja samanaikaisesti sen joutuvan myrskyn kouriin tai ainakin myllerrykseen, niin että laivat tuhoutuvat ja tempautuvat myrskyn valtaan.

Sama koskee myös kolmatta pasuunaa. Siinä kuvataan joko sitä, että tähti hajoaa pirstaleiksi ja leviää sisävesiin tai että komeetta levittää myrkyllisiä kaasuja ja tekee juomavesistä kitkerää. Voimme ehkä ajatella tähteä sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Sillä ei ole mahdotonta, että tähdet vaikuttavat maailmaamme paljon enemmän kuin nyt tiedämme. Miten asian laita sitten onkin, pääasia on, että muistamme, että tämä kolmannen pasuunan voima saa aikaan sen, että vedet ja vesilähteet tulevat kitkeriksi ja myrkyllisiksi, niin että monet kuolevat juotuaan niistä. Koiruoho on normaalissa kielenkäytössä kasvi, joka on tunnettu hyvin kitkerästä maustaan ja koska sen sisältämä öljy on myrkyllistä. Tässä tuo nimi on annettu tähdelle sen kitkeräksi ja myrkylliseksi tekevän vaikutuksen vuoksi, mikä sillä on vesiin.

Lopuksi, sama koskee myös viimeistä näistä pasuunoista. Siinä puhutaan taivaankappaleissa tapahtuvista muutoksista. Teksti kertoo meille, että ne eivät loista maan päälle kolmasosaltaan. Se, mitä se merkitsisi auringon kohdalla, on meille kaikille selvää. Kolmannes vähemmän auringonpaistetta on varmasti tuhoisaa satojen kypsymisen kannalta. Ja vaikka me emme tiedäkään yhtä paljon muiden taivaankappaleiden vaikutuksesta planeettaamme, voimme uskoa, että niiden vaikutus on riittävän suuri, jotta se voi muuttua tuhoisaksi, jos niiden suhde meihin muuttuu.

Kuvittele, jos voit, kaikkien näiden neljän yhteistä voimaa, niin ymmärrät neljä ensimmäistä pasuunaa ja tunnet niiden vaikutukset lähelläsi. Ilmakehän merkittävä viileneminen ja auringonvalon puute, jotka johtuvat auringon pimenemisestä ja siihen lisättynä muiden taivaankappaleiden pimentymisen vähemmän tuntemamme vaikutukset yöllä; jokien ja järvien ja vesilähteiden myrkyttyminen, niin että eivät vain ihmiset, vaan myös niissä elävät eläimet kuolevat vesien myrkyllisyyden takia; suuret mullistukset merissä, niin että kalat kuolevat ja laivat tuhoutuvat; ja viimeksi, vaikkakaan ei vähäisimpänä, valtavat ukkosmyrskyt ja raesateet, niin että sadot tuhoutuvat eikä karjalle ole mitään ruohoa eikä saada hedelmiä. Se on neljän ensimmäisen pasuunan merkitys. Se merkitsisi sitä, ettei maan päällä ole mitään syötävää sen paremmin ihmisille kuin eläimillekään ja kun he etsivät syötävää merten ja järvien ja jokien eläimistä, he eivät löydä mitään ja kuolevat itsekin kaikenlaisiin epidemioihin, jotka ovat seurausta vesien myrkyllisyydestä. Jos tämä olisi maailmanlaajuista, ei varmasti jäisi yhtään elollista olentoa maan päälle. Mutta ilmeisesti nämä pasuunat eivät ole vielä maailmanlaajuisia ja totaalisia. Se, mikä vakavoittaa tilannetta on se, että eräs tärkeä liikenneväline puuttuu, sillä laivat ovat tuhoutuneet, niin ettei mitään voida kuljettaa maasta toiseen.

Pasuunoiden "kolmannes"-ominaisuus

Lopuksi meidän on kiinnitettävä huomiomme pasuunoiden ja niiden symboloimien voimien osittaisluonteeseen. Itse asiassa pidän sitä eräänä tekstin selityksen avainelementtinä. Siinä kerrotaan useaan kertaan hyvin korostetusti, että nämä pasuunat vaikuttavat vain kolmasosaan mainitsemistaan elementeistä. Ilmaus "kolmasosa" esiintyy jopa kaksitoista kertaa tässä raamatunkohdassa, mikä varmasti tarkoittaa sitä, että Herra haluaisi meidän kiinnittävät erityistä huomiota juuri tähän piirteeseen. Kolmasosa maasta ja kolmasosa puista palaa. Ja vaikka tekstissä lukeekin kirjaimellisesti, että kaikki vihreä ruoho palaa, käsitämme sen tarkoittavan kaikkea vihreää ruohoa, joka kasvaa kolmasosassa maapalloa, mikä olisi luonnollista. Kolmasosa merestä muuttuu vereksi; ja kolmasosa meren elävistä kuolee ja kolmasosa laivoista tuhoutuu. Koiruoho-niminen tähti saastuttaa kolmasosan vesistä ja vesilähteistä, niin että ne muuttuvat kitkeriksi. Kolmasosa auringosta ja kolmasosa kuusta ja kolmasosa tähdistä pimenee, niin että ne eivät loista kolmasosana päivästä ja yöstä. On selvää, että on syytä kysyä: mitä tällä "kolmaosalla" tarkoitetaan, joka esiintyy niin usein tekstissämme.

Jotkut tulkitsevat tämän kolmaosan tarkoittavan pienintä puoliskoa. Kolmasosa tuhotaan; kaksi kolmasosaa pysyy ennallaan. Ja sitten nämä tulkitsijat sanovat, etteivät tuomiot ole vielä absoluuttisia: vielä on aikaa tehdä parannus. Jumalan armo on yhä vaikutukseltaan suurempi kuin Hänen vihansa. Pian, kun vihan maljat vuodatetaan, menevät ne siinä suhteessa pitemmälle kuin pasuunat, että ne ovat vaikutuksiltaan universaaleja ja absoluuttisia. Niissä ei puhuta enää kolmasosasta. Armo on silti vielä vallitseva. Emme kiellä, etteikö tällaisessa tulkinnassa olisi jossain määrin totuuttakin. On selvää, että tuomion määrä kasvaa. Ja vähitellen vedetään Jumalan yleisen huolenpidon merkit maailmasta. Ja sitä mukaa kuin Jumalan yleisen huolenpidon voima vedetään pois, tulevat tekstissämme kuvatut tuomiot absoluuttisemmiksi ja universaaleimmiksi. Ja siinä mielessä on mahdollista, että tällainenkin ajatus sisältyy siihen, että kolmasosa mainitaan kerta toisensa jälkeen.

Emme kuitenkaan ajattele, että tässä olisi kaikki, tai että että se olisi edes pääajatus "kolmasosa"-ilmauksessa. Päinvastoin, sen sijaan, että sanottaisiin kolmasosan olevan pienempi osa verrattuna kahteen kolmasosaan, joka säilyy entisellään, sanoisin, että kolmasosa merkitsee hieman enemmän kuin neljäsosa, joka on ikäänkuin vakiomäärä.

Muistat, että selitimme neljäsosan merkityksen neljännen sinetin yhteydessä. Tuo neljäs hevonen ratsastajineen kulki kautta maan ja tappoi neljänneksen kaikista ihmisistä. Sanoimme silloin, että neljäsosa on nimenomaan se määrä, joka sopii tämän armotalouskauden historiaan; tai jos haluat, konkreettisesti puhuaksemme—neljäsosa on maailman normaali kuolleisuus. Neljä on maailman luku. Ja neljännes on se osa, joka käy yksiin ihmisten maailman nykyisen olemassaolon kanssa. Neljännes tarkoittaa siis ihmisten tavallista kuolleisuuslukua, Mutta sama koskee myös rakeita ja tulta, myrskyjä ja meressä tapahtuvia mullistuksia, vesien myrkyttymistä ja ilmakehän viilenemistä. Rakeet ja tuli vaikuttavat aina neljännekseen maapallosta. Aina tuhoutuu neljännes maasta ja puista ja ruohosta ja sadoista. Joka vuosi tapahtuu sama uudelleen. Sama koskee merta. Neljännes kaloista kuolee aina. Se on niiden normaali määrä. Neljännes laivoista tuhoutuu aina. Se on vakiomäärä laivoja, jotka tuhoutuvat vakiomäärässä myrskyjä. Ei ole koskaan sellaista vuotta, jolloin ei yhtään kaloja kuolisi tai yhtään laivaa tuhoutuisi. Neljännes vesistä on aina Koiruoho-nimisen tähden saastuttamaa. Neljännes vesistä aiheuttaa aina epidemioita, joihin jotkut kuolevat.

Riittämätön auringonvalo koskee aina neljäsosaa maasta.

Sanalla sanoen tapahtuu näitä samoja asioita aina, niin että tämän armotalouskauden aikana ne koskevat neljäsosaa maailmankaikkeudesta. Mutta niin kauan kuin tuo määrä ei nouse, maailma ei pidä niitä tuomioina. Siinä ei ole mitään outoa. Olemme tottuneet siihen. Yleensä ottaen laskee maailma tällaisen osan sadosta tuhoutuvan raesateissa ja tulipaloissa ja kylmän sään takia. Yleensä ottaen laskee maailma juuri tuon määrän laivoja tuhoutuvan keskimäärin ja juuri tuon määrän ihmisiä kuolevan myrkyllisen veden takia.

Mutta nyt nousee tuo määrä hieman neljän ensimmäisen pasuunan vaikutuksesta. Totta, ei kovin paljon; vain neljäsosasta kolmasosaan. Vain hiukan enemmän raesateita ja tulipaloja, vain hieman lisää ilmakehän viilentymistä, vain vähän enemmän kuolleita meren eläviä, vain hiukan enemmän laivoja tuhoutuu, vain hiukan enemmän ihmisiä kuolee saastuneen veden takia ja aurinko viilenee vain vähän. Tätä tarkoittavat nuo neljä pasuunaa.

Näistä vaikutuksista tiedetään hiukan enemmän: se hätkähdyttää laskelmiaan laativaa ihmistä. Vain hiukan kylmempää kesällä, eivätkä sadot kypsy. Vain vähän lisää raesateita kuin tavallista ja taas tuhoutuu osa sadosta, jota ihminen ei ole ottanut huomioon. Vain vähän enemmän myrskyjä ja häiriöitä merellä ja niin vähenee niiden laivojen määrä, joista olemme riippuvaisia. Ja sama koskee kaloja ja vesiä.

Sanalla sanoen Kristus hallitsee maailmaa näiden pasuunoiden avulla, joiden kautta pahat luonnonilmiöt lisääntyvät hiukan lisää ja näin Hän määräää tarkalleen ne suhteet, joiden on vallittava, jotta Hänen valtakuntansa toteutuu täydellisesti ja tuhoaa lopulta Antikristuksen voiman. Näiden hyvin luonnollisten syiden avulla määrää Kristus antamalla seitsemän enkelin puhaltaa pasuunoihinsa kansakuntien kehityksen ja ohjaa kaiken niin, että juuri Hänen haluamansa tilanne vallitsee. Näitä luonnonilmiöitä kontrolloimalla Kristus tuhoaa lopulta Antikristuksen ja Googin ja Maagogin. Sanalla sanoen Hän kontrolloi tämän armotalouskauden aikana kansakuntien kohtaloita myös näiden maailmankaikkeuden elementtien kautta. Hän on se, joka antaa voiton ja tappion, joka asettaa vallat ja voimat, mutta myös syöksee ne vallasta ja hallitsee siten koko maailman historiaa oman valtakuntansa toteutumiseksi.

Suoraan taivaasta tulevia voimia

Näin ymmärrät selvästi tekstimme sanat suhteessa kaikkeen historiaan. Kaikki ne voimat, jotka saavat aikaan nämä asiat, tulevat suoraan taivaasta. Se osoittaa sen, että Kristus, jolla on seitsensinettinen kirja ja joka avaa sen sinetti sinetiltä, määrää myös sadot ja epäonnistuneet sadot, kaiken runsauden ja puutteen ja kaiken sen kautta valtakuntansa toteutumisen.

Älä siis pelkää! Näiden asioiden on pakko tapahtua. Ne tapahtuvat yhä voimallisemmin ja selvemmin. Ja niissä voit nähdä maailmaa kohtaavan tuomion ja vastauksen omiin rukouksiisi.

Älä pelkää! Sillä vaikka nämä tuomiot koskevat epäilemättä myös sinua nykyisessä olemassaolossasi ja elämässäsi maailmassa, on Kristuksen hengellinen valtakunta hengellisessä mielessä koskematon ja haavoittumaton. Tällaisten aikojen keskellä on Jumalan kansa sinetöity, ja sinetöity varmasti; ts. he tulevat varmasti voittamaan hengellisesti. Ja lopulta he pääsevät kaikkien näiden asioiden läpi siihen armotalouteen, jossa Jumala levittää telttamajansa heidän ylitseen ja he saavat palvella Häntä Hänen temppelissään yötä päivää ja iankaikkisesti.